Pidän hetken Pasiradiota pois päältä että voin kirjoittaa tämän merkinnän. On perjantai-ilta ja oloni on olosuhteisiin nähden melko hyvä. Ehkä se on merkki siitä että lääkkeet toimivat, ehkä olen vain hälläväliä-mielentilassa.
Olen nyt viime lauantaista asti käyttänyt uutta lääkettä, olantsapiinia, joka tunnetaan myös kauppanimellä Zyprexa. En ole väsymyksen ja kasvaneen unentarpeen lisäksi havainnut mitään selviä sivuoireita; tosin annokseni on pieni, 5 mg. Vaihdoin sen risperidonin tilalle, lähinnä outojen, näkökenttään vaikuttaneiden sekavuuskohtausteni takia. Niitä ei olekaan enää tullut. Tänään tosin oloni oli kotiin tullessa hieman heikko ja tunsin ikään kuin kohtauksen ensioireita.
Minua arveluttaa psykiatrini asenne lääkitystä kohtaan. Selvästi hänen mielestään lääkkeet ovat hyvä ja tärkeä asia, mutta on ikään kuin minun vastuullani, mitä lääkkeitä kelpuutan milloinkin, vaikka hän tekeekin ehdotuksia. Psyykenlääkkeiden suhteen voi tosin olla, että varmoja totuuksia ei välttämättä olekaan. Luin esimerkiksi eräästä Wired-lehden artikkelista, että lääkkeiden placebo-vaikutus on jostain tuntemattomasta syystä lisääntynyt ja kaiken lisäksi riippuu siitä, missä maassa testit tehdään. Haluan kuitenkin ajatella, että lääkkeistä on hyötyä. Haluan edes placebon tuomaa hyvää mieltä.
