Minulta on tietysti kysytty, olenko koskaan ajatellut tehdä itsemurhan. Joinain hetkinä olen kieltämättä toivonut, että pystyisin siihen. Selvästi useammin olen toivonut, että vain kuolisin jostain syystä. Talvella ja keväällä sairastin muutamaan otteeseen (minulla oli muun muassa keuhkoputkentulehdus) ja tuntui, että voisin ”hyvällä tuurilla” saada keuhkokuumeen ja kuolla siihen.
Tällä hetkellä en oikeastaan toivo kuolemaa. Vaikka elämä tuntuu joskus helvetilliseltä piinalta, olen jotenkin turtunut siihen, ja nyt oikeasti yritän parantaa elämääni edes joillakin tavoilla. Mielestäni ihmisellä on oikeus itsemurhaan ja eutanasiaankin, mutta en toisaalta itsekään haluaisi menettää läheisiäni.
On ihmeellistä, että vaikka ihmishenki on lopulta hyvin vähästä kiinni, elimistö jaksaa kuitenkin taistella pitkään vaikeissakin olosuhteissa. Olen vielä elossa melkein 28 vuoden jälkeen, mikä on pieni ihme. NetHackissa kuolee niin helposti…
Jorma Uotinen kuvasi Mark Levengoodin haastattelussa, miten hänelle herääminen joka aamu on ihmeellinen, hieno kokemus. En voi olla ihailematta ihmisiä, jotka näkevät ympärillään salattua kauneutta ja jaksavat eläytyä tähän maailmaan.
